Tämä äiti se käydä tömäytti Tallinnassa päiväreissulla! Ennenkuulumatonta rohkeutta tässä taloudessa. Kokonainen oma päivä poissa arkiympyröistä, vailla minkäänlaista vastuuta lasten hyvinvoinnista, vaipparallista, kauppareissuista, siivouksista, kokkauksista, pyykinpesusta, tiskistä ja muusta passaamisesta. Irti imetyksestä- tukiryhmä olisi varmaan innoissaan. Olen suunnitellut lopettelevani imetystä viimeistään elokuun aikana. Yksi päivä ei ainakaan aiheuttanut hermoja kiristäviä vierotusoireita kummallekaan osapuolelle.
Tallinna oli paikallaan, mutta oli siellä muutostakin. Taskuvarkaita näkyi vähemmän ainakin päällisin puolin, mutta narkomaaneja taas oli katukuvassa keskellä kirkasta päivää. Resuisina, likaisina, iho revittynä, jopa piikin jälkiä näkyvissä. Säälin tunteita ei voinut välttää, kun kulki puistossa makaavien tai huumepöllyssä hortoilevien ihmisraukkojen ohi. Toisaalta esimerkiksi virukeskuksessa näkyi ylemmän sosiaaliluokan väkeä, upeissa merkkivaatteissaan ja muotikengissään, kalliit korut kilisten. Ja minä kun arvelin, että uskallankohan parasta laukkua tai aitoa hopeaa olevaa kaulakorua ottaa mukaan, ettei vaan olisi liian houkuttelevaa varkaille!
Tallinnassa omituista on hintatason vaihtelu. Näin kenkäkaupassa tavalliset korkokantakengät, joilla oli hintaa yli 200 euroa. Ikinä en ole Suomessa moisiin törmännyt. Esimerkiksi keskustan merkkiliikkeet ovat monesti kalliimpia kuin Suomessa, mutta ihan lähellä voi olla uskomattoman edullinen alusvaatekauppa. Minusta onkin vähintään vääryys, ettei meiltä Suomesta saa mistään rintaliivejä 2 eurolla. Ostin kolmet liivit, halvimmat 2 euroa ja kalleimmat 5,76 euroa. En viitsinyt edes sovittaa, kun hinta oli niin mitätön. Suomesta en ole vielä koskaan löytänyt pidettävän näköisiä rintaliivejä alle 10 eurolla. Pikkuhousut olivat myös erittäin edullisia. Viimeksi kun Suomesta ostin, taisivat maksaa 8 euroa. Tuossa kaupassa ei ollut yksiäkään niin kalliita myynnissä, parilla eurolla sai todella kauniita pikkareita. Joku lakialoite tähän varmaankin pitäisi saada, että halpoja, kauniita alusvaatteita Suomeenkin.
Kyllä ne markkinamyyjät osaa puhua soopaa. Pojan kanssa oltiin Suomessa markkinoilla shoppailemassa. Katsottiin aivan ihanaa spider-man-paitaa, joka olisi maksanut 15 euroa. Myyjä väitti ihan pokkana, että ne on Marvelin paitoja, joten ovat hinnakkaita, vaikka hän on oikein henkilökohtaisesti tuonut niitä maahan ja myy vähän niinkuin alihinnalla. Arvelin, että niin se sitten täytyy olla, kalliita ovat. Tallinnassa oli hyvin samanlaisia paitoja myynnissä Marvel-merkillä alle kympillä. Normaalit spider-man-t-paidat maksoivat 7-8,50 euroa (siis ne aidot, ei mitkään halpapiraattikopiot) ja melkein samanlaiset kuin torilla markkinoilla olivat vain vähän kalliimpia. Koska en henkilökohtaisesti pidä vedätyksestä, marssisin mielelläni keskustelemaan tämän torimyyjän kanssa hänen alihinnoistaan. Sama paita, kolmasosa vähemmän hintaa.
Tässä on vähän sama tilanne kuin työpaikalla korumyyjä kävi myymässä 8 ja 10 eurolla sellaisia magneettikaulakoruja ja väitti, että halvemmalla ei saa mistään, kun hän on itse tuonut ne maahan. Anoppi toi ihan täsmälleen samanlaisen kaulakorun minulle kanarialta tuliaisina, hinta oli ollut 1 euron joka paikassa. Jos 8-kertaisella jälleenmyyntihinnalla myy samoja koruja, miten se voi olla halpa. Siinä on lisätty myynnin tuntipalkat ja hakumatkat aika tehokkaasti ja varman päälle hankintahinnan päälle. Eihän niitä kukaan täyspäinen varta vasten lähde 600 euron matkalle hakemaan, mutta periaatteesta en pidä siitä, että mainostetaan halvoiksi. Toinen korumyyjä taas möi itse ulkomailta raahaamiaan koruja työpaikallani ja väitti 10 euron sormuksia aidoiksi! Minä sanoin, että nuo ei ole kultaa nähneetkään ja täti veti herneet nenäänsä. Kenelle sekin vedätys muka menee läpi, että aidon kultasomuksen saa 10 eurolla! Jos niin olisi, tuskin se täti niitä ventovieraille kaupittelisi. Kulta rahaksi-ostajat ja muut vastaavat maksaisivat aidosta, paksusta kultasormuksesta satasia ihan pelkästään sen kullan takia.
Tallinnan leipomot jäivät muuten löytymättä. Ennen niitä oli joka toisessa kadunkulmassa, nyt en nähnyt yhtään. Olisin ostanut ihanaa leipää ja leivonnaisia halvalla, mutta pitäkööt herkkunsa, kun ovat kaikki myymälät poistaneet. Suomalaiset turistit ostavat sieltä tätä nykyä lähinnä vain tupakkaa ja viinaa (ja paljon!), joten turhapa niiltä viinakaupoilta on hyviä liiketiloja antaa turhanpäiväisille, voittoa tuottamattomille leipäkaupoille.
alusvaatteet, imetyksen lopettaminen, kulta, shoppailu, Tallinna, vedätys